tiistai 13. marraskuuta 2012

Movember osa 2

Miksi viiksiä kasvatetaan

Movemberiin kuuluu siis kasvattaa viiksiä ja tämän viiksien kasvatuksen kautta tuoda näkyväksi/esille/tietoisuuteen miesten terveysongelmia ja myös hankkia ”sponsori” viiksien kasvatukselle. Kerätyillä varoilla tuetaan Syöpäsäätiön eturauhassyöpärahastoa. Movember-kampanjalla kerätyt varat kohdennetaan eturauhassyövän tutkimukseen.
Ensimmäiset Movember-viikset kasvoivat Australiassa vuonna 2003. Sittemmin Movember-viiksiä on kasvatettu ympäri maailmaa. Suomessa viiksiä kasvatetaan hyvän asian puolesta neljättä kertaa.
Vuonna 2011 Movember keräsi sponsorilahjoituksina lähes 100 000 euroa. Viiksien kasvattajia vuonna 2011 oli 2 871 kappaletta.

Eturauhassyöpä

Eturauhassyöpä on tällä hetkellä Suomen yleisin syöpämuoto. Vuonna 2002 se ohitti naisten rintasyövän sekä lukumääräisesti että ilmaantuvuuden perusteella arvioituna. Eturauhassyöpä on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin missään muualla läntisessä maailmassa. Se on Suomen yleisin syöpä. Joka päivä keskimäärin 15 suomalaismiestä saa eturauhassyöpädiagnoosin. Eturauhassyöpä on pääasiallisesti iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden miesten tauti. Ilmaantuvuus suurenee 50 ikävuoden jälkeen.

Uusia diagnooseja tulee noin 4600 / vuosi. Taudin ilmaantuvuus on jatkuvasti kasvussa.  Syynä kasvaviin lukuihin on mm. PSA-testin(veritesti, joka voi auttaa varhaisvaiheen eturauhasyövän löytymisessä) laaja käyttöönotto, miesväestön – suurten ikäluokkien ikääntyminen ja miesten positiivisempi asenne testauksiin ja tutkimuksiin.  

Syöpä koskettaa aina myös sairastuneen läheisiä, joten sairauteen tiiviisti liittyvien henkilöiden määrä on moninkertainen. Suuren volyyminsä vuoksi eturauhassyöpää voidaan jo kutsua ”kansantaudiksi”. Varhaisten diagnoosien ja kehittyneiden hoitojen ansiosta eturauhassyöpä voidaan useimpien kohdalla parantaa tai se saa kroonisen sairauden luonteen. Valitettavasti kuitenkin edelleen lähes 800 miestä kuolee vuosittain eturauhassyöpään.

Eturauhassyövän perushoitomahdollisuudet sekä lääkinnälliset vaihtoehdot ovat monipuolistuneet ja asettaneet osaltaan myös potilaan omissa asioissaan ”päättäjän” asemaan. Paikallisen taudin parantamiseen pyrkiviä hoitoja ovat radikaali eturauhasen poistoleikkaus ja ulkoinen tai sisäinen sädehoito. Kokeellisena hoitomuotona on nykyisin käytössä myös aktiivi seuranta, jolloin taudin mahdollista etenemistä seurataan tiiviisti ja ohjelmoidusti. Hoitoihin ryhdytään heti, jos aihetta ilmaantuu. Se, mikä hoitomuoto valitaan, riippuu monesta eri tekijästä. Samaa syöpää sairastavien välillä on suuriakin eroja syövän laadun, ärhäkkyyden sekä kunkin miehen oman terveydentilan suhteen.
Tilastot

Vuonna 2010 miesten kolme yleisintä syöpää olivat Eturauhassyöpä, Keuhkosyöpä/Henkitorvensyöpä ja Paksusuolensyöpä. Naisten vastaavien kolmen kärjessä vuonna 2010 olivat Rintasyöpä, Kohdunrungon syöpä ja Keuhkosyöpä/Henkitorvensyöpä

Uusien tapausten lukumäärä on lisääntynyt tasaisesti vuodesta toiseen 1950-luvulta lähtien, jolloin Syöpärekisteri aloitti syöpätautien tilastoinnin. Jyrkempi nousu tapahtui vuodesta 2003 vuoteen 2004, jolloin uusien tapausten määrä lisääntyi noin tuhannella eli noin 24 %:lla

Vuonna 2005 uusia tapauksia todettiin 5320. Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli tuolloin 115 tapausta 100 000 henkilövuotta kohti. Eturauhassyövän osuus kaikista miesten syövistä oli 37 % ja miesten urologisista syövistä 81 %. Uusien tapausten lukumäärä yli kaksinkertaistui ja ilmaantuvuus kasvoi liki kaksinkertaiseksi vuosien 1995 ja 2005 välisenä aikana. www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/ajantasaiset-perustaulukot/ sivuilta löytyy lisää tilastoja ja 2010 päivitetyn syöpärekisterin kattaen koko maan sairaanhoitopiireittäin.


Lähteinä toimivat seuraavat sivut:
      www.cancer.fi
      www.propo.fi (Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n sivut)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti