Työn ohessa opiskelu vaatii ajankäytön suunnittelua

- Jälkeenpäin ajateltuna opiskeluni sosionomiksi onnistui aika kivuttomasti, vaikka välillä mietinkin millä ajalla työn, opiskelun ja perheen voi hoitaa, totesi Kati Pouttu pari päivää valmistumisensa jälkeen.
 
Kehitysvammaisten ohjaajaksi 1996 valmistunut Pouttu päätti päivittää tutkintonsa ammattikorkeakoulututkinnoksi työelämässä lisääntyneiden vaatimusten vuoksi.
  
- Tietojeni päivittäminen tuli ajankohtaiseksi sillä opiskelustani alkoi olla jo aikaa. Lisäksi TAMKin sosiaalialan koulutusohjelmasta löytyi minulle sopiva, räätälöity tapa opiskella. Ohjaava opettajamme Tuija Salo räätälöikin kiitettävästi opintojamme! Opinpolkujen suunnitteleminen on suuri haaste, jotta opinnot hyödyttäisivät opiskelijaa niin nykyisissä kuin tulevissa työtehtävissä.
  
Työelämän muutoksissa mukana pysyminen ja asiakkaiden arjen turvaaminen muutosten ja kilpailutuksen keskellä hieman huolestuttaa Rongankodin Puistokodissa työskentelevää Kati Pouttua.

- Vaatimusten ja haasteiden kasvaessa on tärkeää pysähtyä ja miettiä perustehtävä kirkkaaksi, jotta ei mene ihan kaikkeen mukaan. Suuren kokonaisuuden hallinta, ajankäyttö sekä työn jakaminen työyhteisön jäsenille ovat myös oppimisen arvoisia asioita. Myös tietynlaista keskeneräisyyttä on opittava sietämään sillä kaikkea ei voi saada heti valmiiksi vaan käynnissä on monta prosessia.

Positiivisen ja iloisen elämänasenteen omaava Pouttu näkee työnilon voimavarana, joka kantaa pitkälle. Kun työtä saa tehdä itsenäisesti, yhdessä kivojen työkavereiden ja asiakkaiden kanssa, töihin on hyvä mennä. Opiskelua hän ei aio unohtaa.

 - Työ ja organisaatiopsykologian opinnot kiinnostaisivat ja työhyvinvointi yleensä on aiheena mielenkiintoinen. Ylempi AMK –tutkintokaan ei ole poissuljettu.

Elämä on suuri seikkailu, ja sen kunniaksi Kati Pouttu ja Tapani Lahdenmäki kilistivät Kyproksella kesäkuun alussa tehdyllä kehitysvammaisten kesäretkellä.

Seppo Pajari

Kansainvälinen intensiivikurssi Budapestissä – GIVE & GET

Sosiaalialan koordinoima Erasmus intensiiviohjelma ”CRÉME” eli pidemmin ”Social pedagogical and creative methods in substance care” järjestettiin kolmannen kerran ELTEn yliopistossa Budapestissä 2-13.5.2011. Mukana oli lähes 70 opiskelijaa kahdeksasta eri korkeakoulusta, kuudesta eri maasta: TAMKista ja HAMKista (Suomi), Fachhocschule Nordhausen (Saksa), HAN Hogeschool (Hollanti), University of Pablo de Olavide ja Autonomous University of Barcelona (Espanja), Kaunas College (Liettua) ja tietenkin ELTEstä.  Kustakin korkeakoulusta oli mukana myös opettajia, joistain useampiakin. 

Kurssiohjelma koostui päihdetilanteen ja päihdepalvelujen vertailusta, asiantuntijaluennoista sekä toiminnallisten menetelmien työpajoista.  Työpajoissa opiskelijat harjoittivat taitojaan eri menetelmien perusteista ja niiden soveltamisesta käytännön asiakastyössä, erityisesti päihdetyössä.  Menetelmiin sisältyivät draama, kuvataide, musiikki, tanssi, luova ryhmätyö, naamiotyöskentely ja voimauttava valokuvaus. 

Toisella viikolla opiskelijat toteuttivat työpajoja itse yhdessä päihdetyö –yhteisö Megállon ja koulupudokkaille tarkoitetun koulun, Green Rooster,  osallistujille.  Megállon omat työntekijät, joilla on takanaan oma päihdetausta, opettivat puolestaan opiskelijoita myös erilaisissa luovissa menetelmissä.  Kurssin teemana olikin ”Give and Get”. Tamkin sosiaalialan opiskelijoista mukana olivat Tuula Jokinen, Suvi Laakso, Aino Rinta-Jouppi, Hanna-Maria Ritoniemi, Markus Pakkala ja Kirsi Saarinen. Tamkista opettajana kurssilla toimi Merja Repo, joka piti yhdessä Hamkin Seija Pajari-Stylmanin kanssa työpajaa, jossa sovellettiin voimauttavaa valokuvaa ja naamio –työskentelyä yhdessä.

Koko viikko huipentui Merlin –teatterissa pidettiin opiskelijoiden, päihdekuntoutujien ja Drop out –schoolin nuorten kanssa yhdessä toteutettuun esitykseen. Esityksen filmasi paikallinen televisio ja koko kurssi saikin poikkeuksellista julkisuutta Unkarin television ohjelmassa.

Ohessa linkki televisiossa esitettyyn ohjelmaan:  http://www.youtube.com/watch?v=9c-WTS_H6mI

Katsokaa ja nauttikaa!

Kurssista tulee syksyn mittaan pdf –julkaisu, joka sisältää artikkeleita ja kuvia paitsi Budapestin kurssilta myös aiemmista kurssin toteutuksista Tampereelta helmikuussa 2009 ja Sevillasta maaliskuussa 2010.  Videokoostekin on luvassa syksyn mittaan.

Jutun kirjoitti Ulla-Maija Koivula, joka on toiminut intensiivikurssi koordinoijana kolmen vuoden ajan. Tästä ansiosta hänet palkittiin kurssilla ELTEn yliopiston hopeisella kunniamitalilla.

Terveisiä Kanadasta

Olen sosiaalipedagogiikan opiskelija ja syksyllä aloitan kolmannen vuoteni. Tällä hetkellä vietän elämässäni todella mukavia ja kokemusrikkaita hetkiä. Lähdin opiskelemaan Kanadaan kesäksi. Takanapäin on noin puolitoista kuukautta ja toinen samanmoinen jakso olisi vielä edessä. Opiskelu englanniksi tuntui aluksi todella haastavalta, varsinkin maassa, jossa äidinkielenä on englanti. Kanadalaiset kun puhuvat tunnetusti todella nopeasti ja sanoja lyhennellen. Kuitenkin pääsin aika nopeaa opiskeluihin mukaan ja nyt olenkin loppukokeita vaille valmis ensimmäisestä jaksostani täällä Kanadassa. Tehtävät ja välikokeet ovat kaikki menneet läpi, joten enköhän joitakin opintopisteitä saa tuotua myös kotiin! Olen opiskellut ”Native music” kurssin ja psykologian ”Family therapy” kurssin tässä jaksossa. Opettajat täällä ovat hyvin ammattitaitoisia ja tsemppaavia. Tosin hieman yllätyksenä sain huomata, että me vaihto-opiskelijat olemme samalla viivalla muiden opiskelijoiden kanssa, helpotusta ei ole siis luvassa. Tämä tarkoittaa ahkeraa opiskelua ja PowerPoint esitysten armotonta suomentamista myös jatkossa.

Ihmiset täällä Kanadassa ovat hyvin ystävällisiä ja avuliaita. Olen saanut rutkasti uusia ystäviä sekä kanadalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita. Opiskelujen ohella totta kai olen ehtinyt myös matkustella. Sudbury, Toronto sekä Niagaran putoukset on nähty. Ensi viikonloppuna on suunnitelmissa lähteä Montrealiin. Kanadan itsenäisyyspäivänä 1.7 menemme tietysti Kanadan pääkaupunkiin Ottawaan juhlistamaan tätä hienoa päivää! Kaikkea ihanaa on jo takanapäin ja vielä ihanampia hetkiä edessäpäin.
Suosittelen koko sydämestäni vaihtoon lähtöä jokaiselle, joka vain hitusenkin miettii lähtevänsä. On tämä lähtemisen arvoista. Täällä oppii uutta kulttuuria, saa uusia ystäviä, on paljon hauskaa tekemistä, ja ennen kaikkea, koko ajan oppii jotain uutta itsestään!

Oikein mukavaa kesää kaikille! Nähdään elokuussa!

Susanna Mustajärvi

Vaikuttamista Pyynikintiellä

Tampereen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden sosionomi (AMK) opiskelijoista muodostunut vaikuttamisprojektiryhmä järjesti torstaina 12.5.2011 Pyynikintien toimipisteessä tiedotustilaisuuden. Projektin aiheena oli sosionomitutkinnon (AMK) epäkohtien esille tuominen. Epäkohdiksi valittiin jo ennestään kiistanalaiset aiheet koskien esiopetusoikeutta, erityislastentarhanopettajan pätevyyttä ja sosionomin (ylempi AMK) oikeutta työskennellä sosiaalityöntekijänä.

Projektiin oli varattu aikaa kolmisen viikkoa, joten aikataulu oli tiukka. Vaadittiin paljon taustatyötä ja ryhmätyöskentelyä, jotta projekti saatiin käyntiin.

Projektissa laadittiin vaatimukset, joissa vaadittiin sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaville tai suorittaneille oikeus hankkia esiopetusoikeus, joka heillä aikaisemmin on ollut. Ilman sitä sosionomi (AMK) ei voi työskennellä esikouluryhmän opettajana yhdenvertaisena lastentarhanopettajan tavoin. Nykyisin sosiaalipedagogiikkaan erikoistunut sosionomi (AMK) on pätevä työskentelemään lastentarhanopettajana päivähoidossa, kun taas yliopistossa lastentarhanopettajaksi opiskelevat saavat esiopetusoikeuden.  

Toimme projektissamme esiin, että sosionomi (AMK) opintojen kautta tulee saada esiopetuskelpoisuus sekä erityislastentarhanopettajan pätevyys tai vaihtoehtoisesti mahdollisuus näiden tai toisen näistä suorittamiseen lisä- tai erikoistumisopintojen kautta.

Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto. 90 opintopisteen sosionomi (ylempi AMK) tutkinto antaa pätevyyden ylempää korkeakoulututkintoa vaadittaviin virkoihin sekä mahdollisuuden suorittaa jatko-opintoja tieteellisiin jatkotutkintoihin. Sosiaalityöntekijän pätevyyttä se ei kuitenkaan anna. Täten pitkän työkokemuksen omaava ja laajan teoreettisen jatkokoulutuksen hankkinut sosiaalialan asiantuntija ei ole pätevä toimimaan sosiaalityöntekijänä.

Näihin asioihin pohjautuen perustettiin Internetiin adressi, jossa esiteltiin vaatimukset. Adressin tarkoituksena oli herättää keskustelua aiheesta ja saada kerättyä mahdollisimman paljon nimiä. Adressin tavoitteet toteutuivat hyvin, sillä se herätti kiivasta keskustelua ja nimiä saatiin lähes 600. Facebookiin perustettiin ryhmä kaikille asiasta kiinnostuneille.

Projektissa otettiin yhteyttä Pirkanmaan puoluetoimistoihin. Osassa toimistoista oltiin erittäin kiinnostuneita aiheesta.

Projektimme tulokset eli tiivistelmä projektin kulusta, adressin nimilista ja vaatimukset lähetettiin opetusministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön sekä Pirkanmaan hallituspuolueille.

Toivottavaa on, että jossain vaiheessa nämä asiat saisivat näkyvyyttä ja niihin puututtaisiin. Muutos olisi tarpeen, koska, yllättävää kyllä, näinkin lyhyessä ajassa projekti herätti paljon mielenkiintoa.