SOSIAALIALA TUTKII JA KEHITTÄÄ 2010

Tampereen ammattikorkeakoulussa on yhdistymisen jälkeen yhdenmukaistettu ja uudistettu tutkimustyön opetusta ja käytäntöjä. Sosiaalialalla on muutettu kaikki seminaarikäytännöt, joista yhtenä esimerkkinä on esitysseminaarikäytäntöjen uudistus. Syksystä 2010 lähtien opiskelijalla on ollut mahdollisuus esittää opinnäytetyönsä kolmella tavalla: Sosiaaliala tutkii ja kehittää –seminaareissa, opiskelijan opinnäytetyöprosessissa mukana olevan työelämäkumppanin kanssa järjestettävässä tilaisuudessa oppilaitoksen ulkopuolella tai kaikille yhteisessä monialaisessa seminaarissa, mikä ei kuitenkaan vielä ole toteutunut uudessa Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Sosiaaliala tutkii ja kehittää –seminaari toteutui ensimmäistä kertaa 10.11. ja toinen seminaari-iltapäivä oli 17.11.2010, mikä järjestettiin auditoriossa. Jälkimmäinen tilaisuus myös videoitiin. Tilaisuudet keräsivät runsaasti kuulijoita. Opiskelijoiden yhteistyökumppaneita työelämästä oli toistakymmentä paikalla, samoin opettajien edustus. Tärkein kohderyhmä olivat ne opinnoissaan pidemmällä olevat opiskelijat, jotka seurasivat osana opintojaan esityksiä, mutta tärkeää oli myös ensimmäisen vuoden opiskelijoiden mukanaolo. Tilaisuus toimi hyvänä koulutustapahtumana kaikille osapuolille ja toisaalta myös ammatillista keskustelua mahdollistavana vuorovaikutustapahtumana. Seminaarien järjestelyistä vastasi ja myös seminaarien puheenjohtajana toimi opettaja Tiina Saari. Koulutuspäällikkö Sirpa Tietäväinen käytti avauspuheenvuoton jälkimmäisessä seminaarissa.

Seminaarien esitykset antoivat monipuolisen kuvan ajankohtaisista ja juuri nyt sosiaalialaa kiinnostavista aiheista. Uuden teknologian mahdollisuudet osana seniori-ikäisten palveluita oli esillä Suvi Lahden ja Sina Huotarin opinnäytetyöesityksessä. Opinnäytetyö on osana kahta yhteistyötä tekevää projektia ja sen tulokset tulevat esille myös projektien raporteissa. Tämä osoittaa opiskelijoiden pääsevän osallisiksi todella ajankohtaisiin hankkeisiin ja he pääsevät myös vaikuttamaan kehittämisprosesseihin. Opiskelijoiden työ on vastuullista ja vaativaa. Leena Aaltonen esitti työnsä aiheenaan Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan merkitys tuettavan lapsen hyvinvoinnille. Uuden lastensuojelulain ja asetusten tuomat muutokset ovat uudistaneet myös tukitoimintaa. Seminaarissa käytiinkin tärkeää keskustelua muutoksesta ja alan kehityksen seuraamisen välttämättömyydestä. Työelämän edustajat käyttivät puheenvuoroja kuvaten nykyistä lastensuojelun arkea Leenan aiheeseen liittyen. Leena on suunnitellut opinnäytetyönsä ja kerännyt myös aineistonsa ennen viimeistä uudistusta. Muutos kuitenkin mainitaan hänen työssään.

Toinen seminaaripäivä sisälsi hyviä opinnäytetyöesityksiä, missä aineistoja oli kerätty asiakasryhmiltä: Lapset, nuoret ja vankeusrangaistusta suorittavat äidit sekä lastensuojelun perhetyön asiakkaat. Anna Järviluoman ja Annina Kurkelan opinnäytetyössä tutkittiin aggressiivisesti käyttäytyvää lasta päiväkodin työntekijän näkökulmasta. Työssä kuvattiin lapsen aggressiivisuutta ja sen ilmenemistä, mutta löydettiin myös keinoja puuttua aggressiivisuuteen päiväkodin arjessa.

Suvi Autiosaari ja Mari Jääskeläinen yhdessä Johanna Blommin kanssa tutkivat nuoria. Suvin esityksessä aiheena oli yksintulleiden turvapaikanhakijanuorten kokemukset Youth as Refugees –videoprojektista. Suvi oli tehnyt yhteistyötä Taiteen ja viestinnän koulutusohjelman opiskelijoiden kanssa , mistä pääsivät osalliseksi myös seminaariyleisö videotallenteen katselemisen kautta. Monialaisen Tampereen ammattikorkeakoulun mahdollisuudet yhteistyöprojekteihin myös opinnäytetöiden osalta ovat aivan loistavat. Suvin työssä nuoren videoprojektiin osallistuminen ja hänen oman elämänsä vaiheet kietoutuivat koskettavalla tavalla yhteen ja tulivat hyvin ymmärrystä lisäävästi näkyviksi opinnäytetyöesityksessä. Marin ja Johannan työssä tutkittiin yläkouluikäisten nuorten kokemuksia kavereihin liittyvistä huolista. Työssä tärkeää oli myös pohdinnat aikuisten antaman avun mahdollisuuksista.

Pauliina Korkiakoski ja Tanja Lepistö tutkivat äitiyttä Vanajan vankilassa. Opiskelijoiden kyky kunnioittavaan asiakkaan kohtaamiseen välittyi hienolla tavalla esityksestä. Esittäjät olivat myös löytäneet uudistusideoita. He suorittelivat mm. web –kameran käyttöä lasten ja äitien kommunikaation välineenä. Seminaarin päätti Pauliina Haaparannan ja Hanna Hietikon esitys asiakkaiden kokemuksista lastensuojelun perhetyön pilotista Tampereella. Esittäjät toivat monipuolisen kokonaiskuvan asiakasnäkökulmasta, mutta oli erittäin hienoa saada siihen täydennystä työntekijöiden kertomusten kautta asioiden ja ilmiöiden taustoista, syistä ja seurauksista. Seminaarissa tärkeitä olivat myös ohjaavien opettajien kommentit opinnäytetöistä.

Saimme yhdessä aikaiseksi upean tilaisuuden. Opinnäytetyön kautta opiskelija pääsee syventymään rajattuun aiheeseen. Usein valintojen taustalla on todellinen kiinnostus selvittää aihetta tarkemmin, löytää ja oppia. Ammatillinen kasvu mahdollistuu juuri näin parhaiten. Sosiaaliala tutkii ja kehittää –seminaari oli upea tilaisuus tutkia ammatillisen kasvun myötä saavutettuja tuloksia. Jokainen esiintyjä oli valmistellut esityksensä hyvin ja juuri siksi opiskelijat onnistuivat upeasti esityksissään. Jokainen opinnäytetyö on ansainnut tulla esitetyksi yleisölle. Yhteydessä yleisöön syntyy ammatillista vuoropuhelua, missä opiskelija saa olla asiantuntijana. Oman asiantuntijuuden jakaminen on tärkeä osa ammatillista osaamista. Puhuminen suuren yleisön edessä on jännittäväkin tehtävä, mutta siitä selviytyminen osoittaa, että opiskelijalla on valmiutta ottaa vastaan työelämän haasteet. Seminaarin lopuksi lehtori Raija Yliniemi sai kanssani jakaa paljon nimikirjoituksia. Seminaarin onnistumisessa oli suuri merkitys Mika Mäkiahon antamalla teknisellä tuella. Yhdessä voimme onnistua!


Tiina Sinikka Saari
FM, opettaja, Pyynikintien toimipiste