Kansainvälisten lapsikaappausten riskitekijöitä ja ennaltaehkäisykeinoja kahden kulttuurin lapsiperheissä: seminaari sosiaalialan opiskelijoille ja ammattilaisille
Tampereen ammattikorkeakoulun Pyynikintien toimipisteen juhlasalissa perjantaina 2.9.2011 järjestetty kansainvälistä lapsikaappausta käsittelevä seminaari keräsi yhteen noin 80 sosionomiopiskelijaa. Sosiaalialan koulutusohjelman koulutuspäällikkö Sirpa Tietäväisen ja lehtori Teija Eskolan ajatus seminaarin järjestämiseen sai alkunsa sosionomiopiskelija Szilvia Karaffan opinnäytetyön aiheesta, joka liittyy seminaarin ydinsisältöihin. Seminaarin tavoitteena oli tehdä parisuhteen päättymisen seurauksena – useimmiten maahanmuuttajataustaisten – vanhempien toimesta tapahtuvien kansainvälisten lapsikaappausten olemassaoloa, riskitekijöitä ja ennaltaehkäisykeinoja entistä näkyvämmäksi lastensuojelun näkökulmasta sekä kartoittaa, millainen on sosiaalialan opiskelijoiden tietoperusta ja tiedontarve kyseisestä aiheesta.
Kahden kulttuurin liittojen lisääntyessä kansainvälinen lapsikaappaus on yhteiskunnallisesti ajankohtainen ja merkittävä aihe. Kansainvälisestä lapsikaappauksesta on kyse, kun alle 16-vuotias lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetty sieltä palauttamatta tapaamisoikeuden jälkeen. Lapsen kansalaisuudella ei ole merkitystä, jos hän on asunut pysyvästi Suomessa. (Om. 2009.) Rikoslain (2005/1161, 5a§) mukaan lapsikaappaus on lapsen vapauteen kohdistuva rikos.
Lapsikaappausasia on esillä sosiaalialan ammattilaisten työssä monella tavalla. Helsingissä toimivan Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisäsen (2010) mukaan, mikäli sosiaalialan ammattilaiset ovat mukana valmistelemassa lastensuojelullisia tai muita lapsiin liittyviä päätöksiä, kaappausuhka on tärkeä huomioitava. Myös päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan tietoa lapsikaappauksista, koska uhka saattaa koskea näiden tahojen asiakkaita. Lapsikaappausriskin tunnistaminen sekä ennaltaehkäisykeinojen tunteminen on erittäin tärkeää maahanmuuttajatyössäkin. Täytyy myös tietää, miten toimia, kun kaappaus on jo tapahtunut. (Räisänen 2010.)
Seminaarissa luennoivat perheoikeuteen perehtynyt asianajaja Riitta Laakso ja Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen. Riitta Laakso perehdytti kuulijat lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ja Tarja Räisänen puolestaan esitteli oman työnsä lisäksi yhdistyksen toimintaa ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Szilvia Karaffa puhui Haagin lapsikaappaussopimuksesta, Suomen keskusviranomaisista lapsikaappausasioissa, lapsikaappausten riskitekijöistä ja ennaltaehkäisykeinoista.
Tilaisuuden loppuvaiheessa teoriatieto sai lihaa luiden ympärille Kaapatut Lapset ry:n varapuheenjohtaja Julle Tuuliaisen ansiosta, joka oli valmis jakamaan yleisön kanssa omakohtaisen tarinansa siitä, miltä elämä jatkuvan lapsikaappausuhan varjossa tuntuu ja kuinka lapsen menettämisen pelossa eläminen kuluttaa vanhemman voimia. Kirjallisessa palautteessaan opiskelijat kiittelivät kovasti kaikkia kolmea vierailevaa puhujaa.
Lisätietoja:
Ø Kaapatut Lapset ry, Toivon Talo, Helsinki
s-posti: toimisto@kaapatutlapset.fi
· Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen, puh. 044 2626 662,
· Varapuheenjohtaja Julle Tuuliainen
Ø Asianajaja Riitta Laakso, puh. 040-5013461, 03-31242813,
riitta.laakso@kuha-laakso.fi
Ø opinnäytetyön tekijä Szilvia Karaffa, szilvia.karaffa@piramk.fi
Lähteet:
Aarni, A., Isaksson, P., Khan, A-M. & Räisänen, T. 2008. Lapsikaappausuhka elämän varjona. Äitien kokemuksia suomalais-islamilaisesta perheestä. Helsinki: Kaapatut Lapset ry.
KL, Kaapatut Lapset 2010. Kaapatut Lapset ry tiedottaa. Tammikuu 2010.
Om, Oikeusministeriö. 2009. Kansainvälinen lapsikaappaus. Luettu 6.3.2010. http://www.om.fi/text/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Kansainvalinenlapsikaappaus
Rikoslaki 22.12.2005/1161. Luettu 9.3.2010. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20051161
Räisänen, T. Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtaja. 2010. Sähköpostiviesti 16.2.2010.
Vastaanottaja Karaffa, Sz.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti