Vaalipaneeli 3.2.2011

Joululoman jälkeen jaettiin meidät, ensimmäisen vuoden sosiaalialan opiskelijat, kahtia ja molemmat ryhmät saivat vastuulleen projektin, jota lähtivät yhdessä työstämään. Toinen ryhmä järjesti satuseikkailun Raholan koulun Helmihulinoihin ja me toiset saimme tehtäväksemme järjestää vaalipaneelin tulevia eduskuntavaaleja silmällä pitäen.

Yhdessä päätimme, että paneeliin kutsuttaisiin ehdokkaat kahdeksasta ”suurimmasta”, Pirkanmaalla vaikuttavasta puolueesta; VihreäLiitto, SDP, PerusSuomalaiset, Kristillisdemokraatit, Vasemmistoliitto, Suomen kommunistinen puolue, Kokoomus sekä Keskusta. Pyrkimyksenämme oli kutsua paikalle mahdollisimman nuori ehdokas kustakin puolueesta.

Olimme muotoilleet osan kysymyksistä etukäteen, koskien omaa alaamme ja opiskelijalle tärkeitä asioita - kuten maahanmuuttoa, toimeentulotukea ja palveluiden tuottamista. Iloksemme paikalle saapui runsas joukko kiinnostuneita kuulijoita myös muilta sosiaalialan vuosikursseilta. Olimme varanneet loppuun ajan yleisökysymyksille, jotka herättivätkin runsaasti keskustelua.

Laura Sinkkonen toimi erinomaisena puheenjohtajana vaalipaneelissa!

 Kaiken kaikkiaan tilaisuudessa oli myönteinen ja innostunut ilmapiiri. Olemme tyytyväisiä myös omaan panokseemme ja kipinä äänestämiseen todella syttyi!

Venla Salmela ja Vilma Hietaniemi, SOS14

Sawubona!

Eli hei zulun kielellä. Lähes kolme viikkoa Afrikan auringon alla on kulunut nopeasti tutustuessa paikallisiin ja muihin vaihto-opiskelijoihin sekä kampus-alueeseen. Koulu on iso ja rakennuksia alueella on monia, joten välillä me olemme hieman eksyksissä, mutta onneksi paikallisilta voi aina kysyä neuvoa. Onneksi on tutustunut jo aika hyvin muihin opiskelijoihin, joten apu on tarvittaessa lähellä ja varmasti meistä huomaakin, jos olemme hieman hukassa.

Käytännön järjestelyt eivät ensimmäisinä päivinä sujuneet niinkuin oletimme. Esimerkiksi lentokentällä odottelimme kyytiä yliopistolle lähemmäs pari tuntia ja asuntojenkin kanssa oli hieman ongelmia. Saimme vasta toisena päivänä kaikki omat huoneet. Orientaatiosta ei ollut tietoakaan, lähes kaikki piti selvittää itse. Onneksi kuitenkin uskalsimme kysyä muilta opiskelijoilta apua ja nyt asiat ovat alkaneet sujumaan.

Meillä on kolme sosiaalityön kurssia sekä yksi KwaZulu-Natalinn kulttuuria ja historiaa käsittelevä kurssi. Opiskelu eroaa täällä huomattavasti siitä, mihin olemme Tamkissa tottuneet. Ryhmät ovat valtavia, esimerkiksi Helping Theories in Social Work- kurssilla opiskelijoita on 161. Eli hieman suurempi ryhmä kuin meidän Sos13 Suomessa. Luentosalit ovat suuria, joten välillä on hankalaa seurata keskusteluja, koska ihmiset istuvat niin kaukana toisistaan, ettei kaikkea kuule. Joidenkin aksentit ovat hyvin vahvoja (mukaan lukien opettajat), joten kaikkea mitä he yrittävät sanoa ei voi vaan ymmärtää. Ihmetystä herätti myös se, että Working with Groups- kurssin alussa, meidän täytyi allekirjoittaa sopimus koskien salassapitovelvollisuutta. Eli emme saa kertoa ryhmän ulkopuolelle asioita, joita tunnilla käsittelemme. Suomessahan tämä on itsestäänselvyys. Huvittavaa on myös se, että kyseisellä kurssilla opettaja tai opiskelija saattaa alkaa kesken luennon laulamaan ja muut yhtyvät lauluun mukaan. Siinä me sitten hölmöinä kuuntelemme muiden laulaessa zuluksi.

Koulun ohella olemme tietenkin tutustuneet kaupunkiin ja käyneet rannalla. Täällä on helppoa ja edullista käyttää julkisia kulkuvälineitä, eli niin sanottuja takseja. Ne ovat minibusseja, jota kulkevat tiettyä reittiä ympäri kaupunkia. Paikalliset ihmiset ovat todella kohteliaita ja heihin on helppo tutustua. Kaikki ovat ystävällisiä ja esimerkiksi takseissa he neuvovat, missä meidän tulee jäädä pois. Tietenkään liikaa ei voi luottaa tuntemattomiin, mutta yleinen ilmapiiri on avoin ja iloinen. Hieman erilaista kuin Suomessa.

Eli kaiken kaikkiaan täällä on asiat hyvin, nautitaan olostamme täällä. Suunnittelemme matkustelua eripuolille Etelä-Afrikkaa, joten kirjoitamme varmasti vielä lisää!

Aurinkoisin terveisin,

Johanna ja Oona, Sosku13, Durban, South Africa

Voimaannuttava taide ja kulttuuri –aineistonäyttely kirjastossa

Pyynikintien kirjastoon on koottu aineistonäyttely taiteen, kulttuurin ja luovien menetelmien käytöstä hoito- ja sosiaalityössä: kirjoja, lehtiä, lehtiartikkeleja ym.

Luovuus on meissä kaikissa uinuva luonnollinen, positiivinen voima, joka odottaa, että se löydetään ja herätetään. Taiteella ja kulttuurilla voi saada yhteyden omaan luovuuteensa ja elämänvoimaansa. Luovat menetelmät ja toiminnot avaavat lukkoja, luovat yhteyksiä ja auttavat sanomaan sen, mitä ei voi sanoin ilmaista. Taiteen tekeminen voimaannuttaa kaikenikäisiä ja kaikenlaisia asiakasryhmiä – ja meitä itseämmekin!

Tule tutustumaan!

YHTEISTÄ TYÖTÄ YHDESSÄ

Kirjoittaja FM, opettaja Tiina Saari, Sosiaaliala, Pyynikintien toimipiste


Tampereen ammattikorkeakoulussa on erinomainen mahdollisuus tehdä monialaista yhteistyötä. Rajoja ylittävää liikkumista suositellaan ja siihen kannustetaan johdon taholta, mutta opettajan on usein itse löydettävä keinot rakentaa opetuksen todellisuus. Kerron sinulle, hyvä lukijani, kokemuksistani sellaisesta opettajantyöstä, jolloin tavoitteena on tehdä samanaikaisesti työtä, mutta eri tavoitteisiin pyrkien.

Sosionomiksi voi Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistua musiikkiterapian suuntautumisvaihtoehdon valiten. Neljäs aikuisopiskelijaryhmä valmistuu keväällä 2011. Ryhmällä on lähiopetusta kahtena päivänä viikossa kolmen vuoden ajan ja jokaviikkoista harjoittelua koko koulutuksen ajan. Olen pitänyt tavoitteenani sisällyttää opetukseeni yhteyksiä työelämään, jotta ryhmä saa eri vaiheissa opintojaan toteuttaa ryhmänä taitojaan kentällä, sillä harjoittelua jokainen suorittaa yksin kontaktiopetuksen ulkopuolella. Olemme mm. päässeet esittelemään fysioakustista tuolia MindTrek -kansalaistapahtumassa Finlaysonin alueella, olemme musisoineet Koukkuniemen vanhainkodissa, osallistuneet monella tavalla Aktiivisesti ikääntyen Pirkanmaalla –hankkeeseen, tehneet yhteistyötä Tampereen seudun Näkövammaiset Ry:n kanssa osana ammattikorkeakoulun Perjantaiklinikka -toimintaa ja viimeksi muutama opiskelija osallistui LIIKKU -hankkeen innovaatiopajaan eräässä hyvinvointialan yrityksessä. Olemme myös tehneet yhdessä Musiikkiterapia -dvd:n, minkä kuvaajana ja editoijana toimi opettaja Jouni Viidanoja ja se toteutui osana omaa verkko-opettaja koulutustani. Materiaali sisälsi rentoutumiseen liittyviä harjoituksia.

Syyslukukaudella 2010 saimme mahdollisuuden mennä ammattikorkeakoulun uuteen UNI-tilaan. Siellä klinikkavastaava Kristiina Lilja kertoi uusista uneen ja hyvään nukkumiseen liittyvistä innovaatioista meille. Tilassa on rentoutumishuone, siksi oli mahdollista myös tutkia musiikin käyttömahdollisuuksia uudessa rentoutumistilassa. Musiikkiterapianopiskelijat saivat harjoitella tuotteistamista. He arvioivat omaa osaamistaan, ryhmän osaamista ja kehittivät musiikillisia malleja rentoutua ottaen huomioon uuden tilan mahdollisuudet. Kristiina oli tarkkailijana ryhmien toteuttaessa rentoutumishetkiä. Jälkeenpäin toteutimme yhdessä arviointikeskustelun, missä opiskelijat arvioivat omia tavoitteitansa ja omaa toimintaansa, saivat palautetta asiakkaana olleelta ryhmältä ja Kristiinalta. Syntyi uusia ideoita ja yhteistä osaamista, sekä palveluiden kehittämistä niin UNI-tilaan kuin opiskelijoiden omiinkin työelämän tarpeisiin.

Joulukuussa kutsuin opettaja Terttu Roivaksen ja kuntoutuksenohjaajaopiskelijoita vieraiksemme yhdeksi päiväksi Pyynikintien toimipisteeseen. Suunnittelin päivän ohjelman ja aikataulut. Musiikkiterapianopiskelijat valmistelivat parityönä sisältöjä työpajoihin. Päivän avauspuheenvuoroni jälkeen opiskelijaryhmien edustajat esittelivät sekä musiikkiterapiaa että kuntoutuksenohjausta. Sitten alkoi työpajatyöskentely. Työpajoissa oli teemoina fysioakustinen hoito, kliinisen improvisaation menetelmät, bändisoitto, rentoutuminen / mielikuvamatka ja pianoteatteri. Työpajoissa oli aikaa haastatteluihin, kokemuksiin musiikkiterapian menetelmistä ja arviointiin. Päivän lopuksi toteutimme arvointikeskustelun koko ryhmän kesken. Päivään liittyi myös Musiikkiterapian menetelmät -dvd:n kuvauksia. Työpajassa oli aikaa neljä tuntia, joista noin puolen tunnin jakso meni ko. musiikkiterapiamenetelmän kuvaamiseen. Opettaja Jouni Viidanojan Videokuvaus- ja editointikurssi sosionomiopiskelijoille toteutui aloitteestani samana päivänä. Kuvaustilanne vaati valitun teeman soveltamista kuvaustilanteeseen sopivaksi. Teimme oppimateriaalia, mutta opiskelijat pääsivät myös ideoimaan musiikkiterapia-alan tuotteiden näkyväksi tekemistä esim. alan yritysten nettisivuilla näkyvinä. Sivuihin voisi mm. liittää videoklippejä kuvaamaan tarkemmin yrityksen palveluja. Kolmen opettajan yhteistyöllä syntyi mielenkiintoinen oppimistapahtuma. Taitavat opiskelijamme toteuttivat kanssamme upean päivän.

Opettamisen lisäksi ei työtunteja riitä muun organisoimiseen. Opiskelijat valittavat, kun he joutuvat epämukavuusalueelle, mutta niin joutuu opettajakin. Työhön tulee tunteet mukaan, mutta silloin vasta työ lähenee tavallista arkea ja elämää. Aina ei voi tarkasti tietää, mitä yhteistyö tuo tullessaan. On hyvä oppia sietämään keskeneräisyyttä ja epävarmuutta. Lisäksi kaikilla on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisin ja työmuotoihin, kuten meillä liiketalouden koulutusohjelmasta, terveysalalta ja liikunta-alalta, hankkeista ja projekteista ja maakuntakorkeakoulutoiminnasta. Ja vaikka harrastaakin joskus pitää, niin jonakin päivänä myös itse tulee kutsutuksi valmiiseen pöytään ja opiskelijoitakin saa ottaa mukaan. Lisäksi omasta työelämästä tulee monipuolista ja rikasta, elämisen arvoista työelämää.

Joulutunnelmia Pyynikintiellä

Joulutunnelma saapui Pyynikintielle 9.12, kun peda13:n opiskelijat järjestivät Soilikin lastentarhan lapsille joulutapahtuman. Itse Nalle Puh, Tiikeri ja tontut johdattivat lapset ryhmissä kolmelle erilaiselle pisteelle, joista jokainen sisälsi mukavaa jouluista puuhaa tai katseltavaa. Lapset pääsivät kokeilemaan erilaisia soittimia musiikkipajassa, joulukortit syntyivät askartelupajassa ja tontun joulukiireitä seurattiin jännittävässä näytelmässä. Lopuksi kokoonnuttiin vielä yhdessä herkuttelemaan pipareilla ja saapuipa joulupukkikin paikalle jouluisten terveisten kanssa. Mukaan mahtui paljon iloista joulumieltä, naurua, laulua ja yhdessäoloa. Meille opiskelijoille tapahtuma oli iloinen ja positiivinen päätös kiireiselle syyslukukaudelle.

Johanna Sulonen