Insinööriopiskelijat sosionomiopiskelijoiden tukena IT-asioissa

TAMKin tietotekniikan opiskelijat auttavat opinnäytetyön tai muiden tietokoneella tehtävien töiden kanssa kamppailevia sosiaalialan opiskelijoita. Insinööriopiskelijat ovat sosionomiopiskelijoiden tukena Pyynikintien toimipisteessä huhtikuun jokaisena keskiviikkona kello 15-17. IT-työpaja löytyy kirjaston aulasta. 

Sosionomiopiskelijoita auttavat ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijat Antti Eteläaho, Juho Itä ja Jori Loikkanen sekä toisen vuoden insinööriopiskelija Petri Moisio. Heiltä saa tukea muun muassa Office-ohjelmien käyttöön. Asiantuntevaa IT-apua on tarjolla opintojen edistämiseksi, ei siis esimerkiksi vapaa-ajan tietokoneongelmiin liittyen. Inssiopiskelijat antavat opastusta myös sanelimiin, kännyköihin sekä videolaitteisiin.

Insinöörien ja humanistien logiikka kohtaavat

 

Sosiaalialan lehtori, CDS-suunnittelija Tapio Salomäki on ollut virittämässä tietotekniikan ja sosiaalialan opiskelijoiden yhteistä työpajaa CDS- sekä Campus Conexus II -hankkeiden hengessä.

- IT-työpajan myötä kohtaavat insinöörien logiikka ja humanistien logiikka. Samalla korostuu vertaistuen merkitys, Salomäki toteaa.

Sosionomiopiskelijat saavat työpajasta arvokasta apua ja hyödyllisiä vinkkejä, mutta yhteistyöstä hyötyvät myös tulevaisuuden insinöörit.

- Saamme työpajatoiminnasta opintopisteitä ja lisäksi hyvän mielen, tietotekniikan opiskelijat naurahtavat.

Insinööriopiskelijat juurillaan Pyynikillä

IT-työpajan yhteistyö on sikälikin historiallista, että sen myötä insinööriopiskelijat palaavat juurilleen. Insinöörikoulutusta on järjestetty Suomessa sata vuotta, ensimmäisenä Tampereen teknillisessä opistossa. Opinahjo toimi vuodesta 1915 lähtien Pyynikintiellä – juuri samassa rakennuksessa, jossa tänään koulutetaan TAMKin sosionomiopiskelijoita.

(Lähde: www.insinooritsatavuotta.fi)

Kuvassa vasemmalta insinööriopiskelijat Antti Eteläaho, Juho Itä sekä Jori Loikkanen. Kuvasta puuttuu Petri Moisio. Kuva: Tapio Salomäki

Sosionomeja tarvitaan seniori- ja vanhustyössä!

Toteutimme syksyllä 2011 kolmannen vuoden opintoihin kuuluvalla osallisuuden edistämisen opintojaksolla projektin, jonka tavoitteena oli tuoda esiin sosiaalisen näkökulman tärkeys seniori- ja vanhustyössä sekä tuoda esiin sosionomien osaaminen tällä alueella. Tulevina sosiaalialan ammattilaisina korostamme seniori- ja vanhustyössä sosiokulttuurista näkökulmaa – asiakkaan oman toimijuuden ja osallisuuden ylläpitämistä. Mielestämme ikääntyneen tulee saada toteuttaa itseään, olla oman elämänsä asiantuntija sekä yhteisönsä tasavertainen jäsen. Saimme vahvistusta asian tärkeydelle myös seniori- ja vanhustyön kentällä työskenteleviltä sosionomeilta (AMK).

Projektissa tarkastelimme muun muassa valmisteilla olevaa niin kutsuttua ikälakia sekä selvitimme sen sisältöä erityisesti vanhuksen oikeutena saada kokonaisvaltaista huolenpitoa. Mielestämme monet ikälain luonnoksessa määritetyt osaamisalueet ovat sosionomin (AMK) osaamista parhaimmillaan. Näitä osa-alueita ovat esimerkiksi osallisuuden vahvistaminen, neuvontapalvelut sekä yhteistyön koordinoinnista vastaaminen. Lain luonnoksessa mainittu työ sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi on myös sosionomin (AMK) työkenttää.

Projektin tiimoilta olimme yhteydessä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöön sekä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastoon. Ministeri Guzenina-Richardson ei vastannut huoleemme tämänhetkisen ikälain luonnoksen riittämättömyydestä takaamaan riittävää sosiaalista osaamista seniori- ja vanhustyössä. Aluehallintovirastolta tiedustelimme aiotaanko Pirkanmaalla lisätä sosionomien vakansseja seniori- ja vanhustyössä. Heidän kantansa oli, että he ”eivät voi määrätä ­- ainoastaan suositella sosiaalihuollollisen henkilöstön suhteellisen osuuden kasvattamista. Kunnilla ja palveluntuottajilla on itsenäinen päätäntäoikeus henkilöstön rakenteen suhteen.”( Marjatta Aittolahti)

Projektin tiimoilta teimme myös esitteen, jonka myötä haluamme esitellä kaikille seniori- ja vanhustyössä vaikuttaville tahoille selkeästi ja ytimekkäästi sosionomin osaamista kyseisellä alalla. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia kiinnostui esitteestämme ja pyysi meitä esittelemään sitä ständillensä Vanhustyön messuille Helsinkiin 14.2.2012. Messuilla saimme vahvistusta sosiaalisen näkökulman ja osaamisen tarpeelle seniori- ja vanhustyössä. Keskustelimme aiheesta usean alan ammattilaisen kanssa, jotka toimivat sekä työntekijöinä että esimiestehtävissä. Törmäsimme kuitenkin myös yllättävän moneen vierailijaan, jotka eivät tuntuneet arvostavan sosiaalialan osaamista tai eivät ymmärtäneet sen tuomia mahdollisuuksia. Sosionomin työpanosta ei ehkä nähdä hoitajien osalta heidän työtään helpottavana tekijänä. Eräs vierailija kommentoi asiaa niin, että perushoitotyön tulisi olla kunnossa ennen kuin työtä lähdetään kehittämään enempää. Toinen vierailija konkretisoi asian kertomalla, että sosiaalisen näkökulman tärkeys kyllä tiedostetaan, mutta sen käytäntöön saattaminen tulee viemään aikaa. Muutos vie aina aikaa, mutta aistimme kyseisillä messuilla, että muutoksen pyörä on jo lähtenyt pyörimään.

Niina Piira ja Pirjo Kalenius, palsos 13, Sosionomiopiskelijat TAMK

Vaikuttamista Pyynikintiellä

Tampereen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden sosionomi (AMK) opiskelijoista muodostunut vaikuttamisprojektiryhmä järjesti torstaina 12.5.2011 Pyynikintien toimipisteessä tiedotustilaisuuden. Projektin aiheena oli sosionomitutkinnon (AMK) epäkohtien esille tuominen. Epäkohdiksi valittiin jo ennestään kiistanalaiset aiheet koskien esiopetusoikeutta, erityislastentarhanopettajan pätevyyttä ja sosionomin (ylempi AMK) oikeutta työskennellä sosiaalityöntekijänä.

Projektiin oli varattu aikaa kolmisen viikkoa, joten aikataulu oli tiukka. Vaadittiin paljon taustatyötä ja ryhmätyöskentelyä, jotta projekti saatiin käyntiin.

Projektissa laadittiin vaatimukset, joissa vaadittiin sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaville tai suorittaneille oikeus hankkia esiopetusoikeus, joka heillä aikaisemmin on ollut. Ilman sitä sosionomi (AMK) ei voi työskennellä esikouluryhmän opettajana yhdenvertaisena lastentarhanopettajan tavoin. Nykyisin sosiaalipedagogiikkaan erikoistunut sosionomi (AMK) on pätevä työskentelemään lastentarhanopettajana päivähoidossa, kun taas yliopistossa lastentarhanopettajaksi opiskelevat saavat esiopetusoikeuden.  

Toimme projektissamme esiin, että sosionomi (AMK) opintojen kautta tulee saada esiopetuskelpoisuus sekä erityislastentarhanopettajan pätevyys tai vaihtoehtoisesti mahdollisuus näiden tai toisen näistä suorittamiseen lisä- tai erikoistumisopintojen kautta.

Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto. 90 opintopisteen sosionomi (ylempi AMK) tutkinto antaa pätevyyden ylempää korkeakoulututkintoa vaadittaviin virkoihin sekä mahdollisuuden suorittaa jatko-opintoja tieteellisiin jatkotutkintoihin. Sosiaalityöntekijän pätevyyttä se ei kuitenkaan anna. Täten pitkän työkokemuksen omaava ja laajan teoreettisen jatkokoulutuksen hankkinut sosiaalialan asiantuntija ei ole pätevä toimimaan sosiaalityöntekijänä.

Näihin asioihin pohjautuen perustettiin Internetiin adressi, jossa esiteltiin vaatimukset. Adressin tarkoituksena oli herättää keskustelua aiheesta ja saada kerättyä mahdollisimman paljon nimiä. Adressin tavoitteet toteutuivat hyvin, sillä se herätti kiivasta keskustelua ja nimiä saatiin lähes 600. Facebookiin perustettiin ryhmä kaikille asiasta kiinnostuneille.

Projektissa otettiin yhteyttä Pirkanmaan puoluetoimistoihin. Osassa toimistoista oltiin erittäin kiinnostuneita aiheesta.

Projektimme tulokset eli tiivistelmä projektin kulusta, adressin nimilista ja vaatimukset lähetettiin opetusministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön sekä Pirkanmaan hallituspuolueille.

Toivottavaa on, että jossain vaiheessa nämä asiat saisivat näkyvyyttä ja niihin puututtaisiin. Muutos olisi tarpeen, koska, yllättävää kyllä, näinkin lyhyessä ajassa projekti herätti paljon mielenkiintoa.

Sosionomi(AMK) opiskelijat vaikuttamistyössä eduskuntavaalikeväänä 2011

Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaryhmä on tuottanut eduskuntavaaleihin 2011 liittyvän artikkelisarjan Aamulehden Sunnuntai-osaan (su/asiat). Artikkeleissa annetaan puheenvuoro kansalaisille, joiden arkielämän ja toimeentulon turvaaminen edellyttää hyvinvointiyhteiskunnan palveluja ja etuuksia. Viisiosaisen juttusarjan ensimmäinen osa ilmestyi 6.3. ja seuraavat neljä julkaistaan tulevina sunnuntaina ennen äänestysviikonloppua. Ensimmäinen tarina nostaa esiin mielenterveyspalvelujen ja -kuntoutuksen ajankohtaisia kysymyksiä.

Sosiaalialan lehtori Teija Eskola ja palveluohjauksen ja sosiaalityön opiskelijaryhmä (PALSOS 13) toteuttivat vaalisarjan opintoihin liittyvänä vaikuttamistehtävänä yhteistyössä Aamulehden kanssa. Eduskuntapuolueiden Pirkanmaan piiritoimistoja pyydettiin ehdottamaan vaaliehdokas, joka osallistuu kansalaisten osallisuuden vahvistamiseen tähtäävään vuoropuheluun artikkelisarjassa.



Sosiaalialan työhön liittyy velvoite tuoda esiin heikossa tai vaikeassa asemassa olevien ihmisten kohtuuttomia tilanteita poliittisille päättäjille. Sosiaalialan työ on myös ihmisten ja yhteisöjen osallisuuden vahvistamista. Opiskelijat haastattelivat omaishoitajaa, entistä vankia, opiskelijaa, yksinhuoltajaa ja mielenterveyskuntoutujaa. Haastatteluiden pohjalta laadittiin kirje vaaliehdokkaille. Elämäntilanteitaan kuvaavien kirjeiden lopussa kirjoittajat esittävät vaaliehdokkaille kysymyksen, johon ehdokkaat vastaavat. Opiskelijat kokosivat artikkeleihin lisäksi ajankohtaisia faktoja aiheeseen liittyen.

Kevään eduskuntavaaleissa valitaan eduskunta, joka tekee valintoja ja päätöksiä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa ja päättää valtiontaloudesta. Kansanedustajat tekevät tärkeimmät linjaukset ihmisten välttämättömien palvelujen ja toimeentulon turvaamisesta. Tämä koskee myös heikoimmassa asemassa olevien selviytymistä jokapäiväisessä arjessaan. Suurien vaaliteemojen rinnalla on tarpeen kuulla ihmisten moniäänisyyttä ja yksilöllisiä elämäntilanteita.


Palsos 13 ja Teija Eskola