Sosiaalialan osaaminen syntyy tekemällä

Sosiaalialan ammattilaisia ei synny vain luennoilla istumalla. Tämän tietävät erityisesti sosionomi (amk) –opiskelijat, joille työelämäyhteistyö on arkipäivää.

Sosiaalialan ihmisläheistä työtä ei voi oppia tekemään pelkästään lukemalla. Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat ovatkin tottuneet työelämälähtöisyyteen monilla eri kursseilla. Tämä toteutuu esimerkiksi yritysvierailujen ja yrityksien kanssa toteutettujen projektien kautta. Näin ollen sosionomien vahvuuksia ovat yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä laaja käytännön osaaminen.

Tälläkin hetkellä TAMKin sosiaalialan opiskelijoilla on meneillään useita eri projekteja. Yksi juuri käynnistymäisillään oleva yhteistyöprojekti on Löydä sun juttu –hanke, joka kestää keväästä 2015 kevääseen 2017 asti. Mukana hankkeessa on niin opettajia kuin opiskelijoitakin eri tahoilta: Juhannuskylän koulu, Ahlmanin ammattiopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Hankkeen sloganina on iskevä ”Kukaan ei putoa!” ja tavoitteena on kehittää ja pilotoida toimintakäytäntöjä, joiden toivotaan jäävän jatkossa elämään yläkouluun ja ammatilliseen oppilaitokseen. Hankkeella on tarkoitus vaikuttaa koulumotivaatioon, koulukieltäytymisten ja keskeytysten vähenemiseen sekä jatkokoulutuspaikan tai työpaikan löytymiseen. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä opettajien osaamista ja löytää uusia yhteistyömalleja oppilaitosten välille.

Kävimme ammatillisen kasvun ryhmämme kanssa seuraamassa Löydä sun juttu –hankkeen toimintapäivää Ahlmanin ammattiopistolla 15.4. Päivän aikana oli kaksi tehtävärastia, joista toisella piti miettiä, mitä hankkeen slogan tarkoittaa ja kuvittaa se sitten itse valitsemallaan tavalla. Toisella rastilla koottiin aarrekarttaa, johon laitettiin omia toiveita, unelmia ja haaveita. Päivän aikana haastatteluumme pääsivät opiston opettajat Inga Helin ja Tuuli Lähteinen. He odottavat, että hankkeella saataisiin aikaiseksi muutosta ja että siitä olisi oikeasti hyötyä opiskelijoille. Opiskelijat suhtautuivat hankkeeseen heidän mukaansa positiivisesti, joskin hanketta olisi voinut avata opiskelijoille paremmin, jotta he olisivat alusta alkaen tienneet, mistä hankkeessa on kyse. Kysyimme myös, miten he kokisivat sosionomin työn oppilaitoksissa. Tällaiselle olisi heidän mukaansa tarvetta esimerkiksi opintoavustajina, koulukuraattoreina tai opettajan työparina joillakin tunneilla.

Haastattelimme myös Tamkin luovien ja toiminnallisten menetelmien lehtoria Merja Repoa. Hän on mukana hankkeessa ja odottaa uuden oppimista, oman ammatillisuuden laajenemista sekä kehittymistä ammattilaisena ja ihmisenä. Hän uskoo myös, että hän voi käyttää näkemäänsä ja kokemaansa hyödyksi opettaessaan sosionomeja, kun hankkeen kautta sekä peruskoulun että ammatillisen koulutuksen todellisuus päivittyvät. Kysyessämme Merjalta Revolta, mikä hänet innosti tähän hankkeeseen mukaan, hän vastasi, että mahdollisuus vahvistaa kokemuksellisen oppimisen ideaa ja raivata tietä sosiopedagogiselle työotteelle. Nuoret ovat luontaisesti toimivia ja tekeviä. Se on heidän vahvuutensa, joka tulisi ottaa huomioon pedagogiikassa. Hankkeen avulla saadaan myös sosionomin uusi työkenttä eli koulumaailma tutummaksi. Merja ajattelee, että sosionomeille kouluissa on tarvetta juurikin työparina opettajan kanssa. Lisäksi peruskoulun opetussuunnitelmassa on nyt nostettu esille ryhmäytyminen, joka on sosionomin osaamisaluetta ja työkenttää.

Sosionomin koulutus antaakin valmiudet työskennellä lähes kaikilla sosiaalialan kentillä. Koulutuksen aikana tutustutaan eri asiakasryhmiin, niin käytännön kuin teoriankin kautta. Tamkin sosiaalialan opetussuunnitelmaan sisältyy 37 kurssia, viisi eri harjoittelua sekä opinnäytetyö. Lähes puolet kursseista sisältää yhteistyötä työelämän kanssa ja yksi seitsemän opintopisteen kurssi on pelkästään työelämän kanssa toteutettavaa projektia. Harjoittelut ovat yhteensä 45 opintopistettä ja opinnäytetyökin toteutetaan lähes poikkeuksetta työelämälle.