perjantai 16. marraskuuta 2012

Movember osa 3

Kansainvälinen miestenpäivä on maanantaina 19.11

Kansainvälinen miestenpäivä on vuosittainen kansainvälinen tapahtuma, jota juhlitaan 19.11. Vuonna 1999 alkanutta tapahtumaa juhlitaan nykyään monissa järjestöissä kaikissa maanosissa ja YK:ssa.

Tapahtuman historia sijoittuu vuoteen 1999. Se sai alkunsa Trinidadin ja Tobagon tasavallassa, jonka kansalaiset viettivät miestenpäivää ensimmäisinä 19.11. vuonna 1999 tohtori Jerome Teelucksinghin aloitteesta. Teelucksinghin halusi isänpäivän rinnalle oman päivän pojille, nuorille ja muille lapsettomille miehille, tarjota hyviä roolimalleja ja yhdistää ihmisiä yli sukupuoli-, uskonto- ja kansallisuusrajojen. Ajatus sai pian tukea Unescon YK-virkailijoilta ja levisi kansainväliseksi.

Miestenpäivän tarkoitus

Miestenpäivän juhlinnan tavoitteena on kiinnittää huomiota miesten ja poikien terveyteen, sukupuolten välisten suhteiden parantamiseen, sukupuolisen tasa-arvon edistämiseen ja myönteisten miesroolimallien korostamiseen vastapainoksi tiedotusvälineiden usean tarjoamille kielteisille mieskuville, jotka saattavat lannistaa poikia ja miehiä tuottamasta positiivista panosta läheisiin ja yhteiskuntaan. Miestenpäivänä kiinnitetään huomiota miehiin kohdistuvaan syrjintään ja juhlitaan tapahtunutta edistystä ja saavutuksia kuten miesten panosta yhteisöihin, perheisiin, parisuhteisiin ja lastenhoitoon.

Juhlintaan ovat kuuluneet myös julkiset seminaarit, luokkahuonetapahtumat kouluissa, radio- ja televisio-ohjelmat, rauhalliset näytökset ja marssit, väittelyt, paneelikeskustelut ja taidenäyttelyt. Muitakin viettotapoja on, ja päivän järjestäjät ovat korostaneet, että tarkoitus ei ole kilpailla naistenpäivän kanssa vaan tuoda esiin miesten kokemuksia.

Joka vuonna on myös toissijainen teema kuten rauha (2002), miesten terveys (2003), parantaminen ja anteeksianto (2007) sekä positiiviset miesroolimallit (2009), joskin tapahtuman perustajat korostavat näiden vapaavalintaisuutta ja kehottavat sovittamaan miestenpäivän kunkin maan paikallisiin tarpeisiin. Vuonna 2012 päivän teema on Miesten ja poikien auttaminen elämään pidempään, onnellisemmin ja terveemmin.
Vuonna 2009 seuraavat asiat vahvistettiin kuuluvaksi kaikkien kansainvälisten miestenpäivän asialistalle.

  • Edistetään myönteisiä miesroolimalleja; ei vain elokuvatähtiä ja urheilijoita vaan tavallisia, rehellisiä, työtätekeviä miehiä.
  • Juhlitaan miesten myönteisiä saavutuksia yhteiskunnalle, yhteisölle, perheelle, parisuhteelle, lastenhoidolle ja ympäristölle.
  • Kiinnitetään huomiota miesten terveyteen ja hyvinvointiin: sosiaaliseen, emotionaaliseen, ruumiilliseen ja henkiseen.
  • Kiinnitetään huomiota miehiin kohdistuvaan syrjintään sosiaalipalveluissa, asenteissa, odotuksissa ja laeissa.
  • Parannetaan sukupuolten välisiä suhteita ja edistetään sukupuolista tasa-arvoa.
  • Luodaan turvallisempi ja parempi maailma, missä ihmiset voivat olla turvassa ja kehittyä täyteen potentiaaliinsa
Tiistai 20.11.2012

Kansainvälisen miestenpäivän jälkeisenä päivänä (20.11) teemapäivät jatkuvat kansainvälisellä lapsen oikeuksien päivällä, jonka tämän vuoden teemana (Suomen UNICEFissa) on kouluhyvinvointi.
Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta Yk:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Päivä saatiin nimettyä lapsen oikeuksien päiväksi suomalaisiin kalentereihin vuodesta 2002 Suomen UNICEFin aloitteesta.

Lapsen oikeuksien päivänä Suomen UNICEF pyrkii nostamaan esille sekä suomalaislasten että maailman lasten hyvinvointiin vaikuttavia asioita ja viestimään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Keskeisenä osana lapsen oikeuksien päivää Suomen UNICEF jakaa lapsen oikeuksien vaikuttaja-tunnustuksen taholle, joka on tehnyt merkittävää työtä lasten oikeuksien puolesta.

Movember

Pyynikintien räkäjarrujen viiksien kasvatus etenee hyvin ja aikataulussa =) Lahjoituksiakin on jo tullut ja haluamme tässä välissä kiittää kaikkia lahjoittajia ja mukana auttamassa olleita henkilöitä sekä toivomme tietysti lisää tukijoita ja lahjoittajia hyvän asian puolesta.
Joukkueemme menoa voi ihmetellä meidän Mo Space sivuilla http://fi.movember.com/team/773053



Tekstin lähteitä ja linkkejä, joista löytää lisätietoa, koskien kansainvälistä miestenpäivää ja lastenoikeuksien päivää.

torstai 15. marraskuuta 2012

Tutustumiskäynti Esperi Caren hoivakotiin Helsingissä



Asiakaspäällikkö Minna Tammisruusu esitteli virkistävään stadin tyyliin Esperi Caren ja Hoivakeskus Tilkan toimintaa Tamk:in ylemmän  AMK- opiskelijoille Helsingissä  8.11.2012.
Esperi Care tarjoaa asumis-, turvapuhelin- ja kotihoitopalveluita ikääntyneille,
asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille ympäri Suomea. Esperi Caren omistaa pääomasijoittaja CapMan ja Esperi Caren toimiva johto. Esperi Caren liikevaihto nousee yrityskauppojen myötä tänä vuonna n. 80 miljoonaan euroon.  Työntekijöitä on 2000 eri yksiköissä ympäri Suomea. Esperi Caren toimialat ovat sertifioituja ISO 9001-standardin mukaisesti.

Kuva Esperi Caren kuvapankki, www.esperi.fi
Hoivapalvelukeskus Tilkka sijaitsee Helsingin Huopalahdessa entisessä keskussotilassairaala Tilkassa. Koko rakennus henkii viehättävää tunnelmaa menneiltä vuosilta tuoden myös haasteita toiminnalle. Esimerkiksi kaikissa asunnoissa ei ole omaa vessaa. Kiinteistön omistaa ETERA ja Esperi Care on vuokralaisena tarjoten asumispalveluja yhteensä noin 150 ikääntyneelle ihmiselle. Hoivakeskus Tilkkaan pääsee asumaan sekä yksityisesti että kaupungin tukemana. Esimerkiksi Helsingin kaupungin palvelusetelin maksimiarvo on 2000 euroa kuukaudessa edellyttäen, että nettotulot alittavat 1600 euroa kuukaudessa. Vuokrat Tilkassa vaihtelevat 700 eurosta 1000 euroon asunnon koon ja sijainnin mukaan. 

Aloitimme tutustumiskäyntimme 9.kerroksessa sijaitsevassa Tilkantähdessä, joka tarjoaa kevythoivaa. Paikalla on henkilökuntaa arkisin klo 8-18 ja viikonloppuisin klo 8-16. Muun ajan asukkaiden tukena on turvapuhelinpalvelu. Asuminen maksaa 2300 euroa sisältäen hoivan lisäksi lounaan ja asunnon viikkosiivouksen. Kolme asuntoa on tarkoitettu tilapäisasukkaille. Näköalat ovat huikeat korvaten ehkä hieman asunnon pientä kokoa. Jumppatuokion tieltä jumppasimme alempiin kerroksiin, joten todistettavasti virkistystoimintaa on talossa tarjolla. 

Hoivakoti Tilkantoivo tarjoaa tehostettua ympärivuorokautista palveluasumista. Palveluun kuuluvat asunto ja yhteistilojen käyttö sekä täysi ateria- ja siivouspalvelu. Palvelun hinta on 4300 euroa/kk ja henkilökuntamitoitus on 0,5. Myös Hoivakoti Tilkantaika tarjoaa tehostettua palveluasumista sekä sen lisäksi yksilöterapiaa ja kuntoutuspalveluita ikääntyneen omaan kotiin.
Kuva Esperi Caren kuvapankki, www.esperi.fi

Hoivakoti Tilkantupa on tarkoitettu muistihäiriöisille ja dementoituneille ikääntyneille ihmisille. Palveluun kuuluu oma asunto ja yhteistilojen käyttö sekä täysi ateria- ja siivouspalvelu. Palvelusta saa pulittaa 4600 euroa /kk ja henkilökuntamitoitus on 0,6.
Tilkassa on geriatri, mutta sosiaalityöntekijää tai – ohjaajaa ei Tilakassa ole! Tarvetta osaamiselle varmasti on, joten olisipa mielenkiintoista tehdä tarvetta näkyväksi. Opinnäytetyön paikka kenties?

Esperin visiona on olla alansa johtavin ja arvostetuin edelläkävijä. Missiona on olla tulevaisuuden näkijä ja paremman elämän tekijä. Esperi on viime vuosina toteuttanut tähän visioon tähtäävää kasvustrategiaa. Mitään suurta wau- efektiä ei Esperi Caren toiminta saanut minussa aikaisesti. Ikäihmisten hyvä hoito toteutunee ihan hyvin, mutta siitä saa myös maksaa reilusti. Yritysostojen myötä kasvustrategia toteutuu, mutta käynnillä ei käynyt ilmi, miten Esperin Caren visio edelläkävijyydestä toteutuu vanhusten arjessa, tai miten palvelut poikkeavat edukseen muiden tarjoamista palveluista. Varsinkin henkilöstömitoituksen pienuus jäi mietityttämään.

Työvoiman hankinnassa Esperi Care muistetaan edelläkävijänä filippiiniläisten hoitajien palkkaamisesta. Palkka on keskitasoa ja henkilöstön edut tavanomaisia. Osaava henkilöstö on ratkaisevassa roolissa palvelun laadun suhteen, ja varsinkin pääkaupunkiseudulla on huutava työvoimapula.  Tosiasia on, että käytännön perusasiat – ja haasteet ovat yhteiset palveluntuottajasta riippumatta.

Opiskelijan näkökulmasta oli varsin kiinnostavaa nähdä kasvuorganisaation toimintaa. Esperi Caren strategia ja henkilöstökysymykset kiinnostavat, koska olemme juuri opinnoissamme perehtyneet niihin. Mitään syvällistä uutta tietoa ei näistä asioista tullut mutta tutustumiskäynnit ovat varsin hyviä ajatusten herättäjiä. Haluankin kannustaa kaikkia tutustumaan erilaisiin toimijoihin. Taas muistui mieleen kuinka tärkeää on ulkoinen viestintä. Innostus ja asiantuntemus välittyvät kyllä pienenkin hetken kautta. 


Vinkki: Tilkkaan yöksi! Vuorokausi maksaa 80 euroa. 1-2 vrk tai 32 euroa yö, mikäli viipyy pidempään. Ja jos alkaa luomet painaa tai suonikohjut vaivata, niin alakerran LaserTilkasta löytyy apua! Mikäli rahaa löytyy…..

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Vieraana eduskuntatalossa 8.11.2012



Kirjoittajat Päivi Ojanen ja Kati Pihlaja Sosiaalialan yamk -ryhmästä

Eduskuntavierailumme alkaa tiukahkoilla turvatarkastuksilla ja Kokoomuksen karkeilla. Seuraavaksi oppaamme johdattaa meidät huolella upeaksi suunnitellun graniittilinnan historiaa huokuviin portaikkoihin ja saleihin. Helsingin Mannerheimintien maamerkki, komea eduskuntatalo on vihitty käyttöön 7.3.1931. Askel on jo valmiiksi kunnioittava, mutta siltikin voi tuntea eduskuntatalon arkkitehti Johan Sigfrid Sirénin tarkkailevan katseen selässään. 

Suomen naiset saivat ensimmäisinä maailmassa täydet poliittiset oikeudet eli mahdollisuuden asettua vaaleissa ehdokkaaksi ja äänestää. Tämä jo ansaitsee hatunnoston korkealle. Toisen noston ansaitsee edelleen kunnioitettava arkkitehti Sirén, jonka ansiosta 1930-luvulla naiset saivat lähteä eduskuntatalosta kotiin valmiiksi lämmitetyillä villahousuilla! Naisten huoneessa oli nimittäin lämmitettyjä lokeroita, joihin naiset saattoivat laittaa villahousut työpäivän ajaksi ja laittaa ne jalkaansa päivän päätteeksi.

Villahousuista Lois Vuittoneihin: eduskunnan kyselytunnin alkaessa moni edustaja valuu paikalle tai saapuu selvästi myöhässä ykkösissään. Onneksi edes tyylilleen uskollisena Pertti ”Veltto” Virtanen istuu ajoissa paikallaan baskeri päässään ja buutsit punttien päällä. Hän on myös ainoa, joka saliin saapuessaan huomioi lehtereillä istuvat kansalaiset katsekontaktilla ja pään nyökkäyksellä. Osa kansanedustajista näprää viimeisintä mallia olevaa älypuhelintaan jatkuvasti tai hyppää täysistuntosalista pois ja takaisin. Maamme ykköspäättäjiä ja heidänkin kokoustamiskäytöstapansa kaipaavat hiomista. Toisaalta vessassa on käytävä ja sosiaalisen median statusta päivitettävä eduskunnassakin. Vai onko sosiaalialan opiskelijan havainnointitulokulma valmiiksi jo ennakkoluuloinen: mihin tavallisen kansan rahavirrat valuvat, mihin lastensuojelun kipeästi kaipaamat eurot? Missä kulkevat ennaltaehkäisevien ja kynnyksettömien palvelujen suuntaviivat? Päätyvätkö edustajat lööppeihin housut kintuissa vai nostavatko keskusteluun vähäosaisten arjen? 

Lehtereillä on myös ilahduttavan paljon eläkeläisiä, joista osa kuuntelee keskittyneesti eduskunnan esittämiä kysymyksiä hallitukselle. Joitakin päivän pitkä matka uuvuttaa niin paljon, että alhaalta kuuluva keskustelu on kuin iltasatua. Iltasadun nimi voisi olla ” Muurahaissatu”. Kuvaannollisesti voisi ajatella, että puhemies on muurahaispesän valtias, hallitus ja eduskunta työläitä muurahaisia. Hallitukselle tuntuu osuvan paljon vastuuta, he tuntuvat olevan paljon vartijoita. Yhdyskunta on riippuvainen kaikista kasteista, ja jos yksikin niistä häviää kokonaan, koko pesä kuolee. Jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä Suomen valtion toiminnan rakentajana ja turvaajana.

Kyselytunnin päästessä täyteen vauhtiin, monella edustajalla on paljon kysyttävää. Kysymykset koskevat lähinnä Suomesta Ruotsiin lähetettyjä sotalapsia ja heidän kaltoinkohteluaan. Närkästystä herättää Ruotsin päätös siitä, että se maksaa korvauksia vain ruotsalaisille sotalapsille, ei suomalaisille. Toinen kiihkeääkin keskustelua nostattava aihe on Talvivaaran kaivoksen jätevuoto. Kansanedustajat peräänkuuluttavat hallituksen vastuuta ja moittivat hallitusta paikallisten viranomaisten selän takana pakoilemista. Tunti on lyhyt aika ja lopuksi ehditään enää raapaista pintaa kysymyksillä Vaasan ja Uumajan välisen liikennöinnin turvaamisesta sekä ensihoidon siirtymisestä kunnilta sairaanhoitopiireille ja sen aiheuttamista kustannuksista.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kirjoittaa Suomen eduskunta –oppaan (12/2011) alkupuheessa: ”Jokaisella kansanedustajalla on visio huomisen Suomesta. Eduskuntatyö on kahdensadan kansanedustajan näkemyksen yhteensovittamista ja paremman tulevaisuuden luomista.” Kahdensadan edustajan paimentaminen sekä yhteisen vision löytäminen käy hikisestä urakasta. Entistä hikisemmäksi urakan tekee se, että tavoitteena olisi löytää viiden miljoonan suomalaisen yhteinen visio ja parempi tulevaisuus kahdellasadalla hartiavoimalla. Ehkä edustajien kannattaisikin vetää taas lämmitetyt villahousut jalkaansa ja palata inhimillisten perusasioiden pariin lööppien sijaan. Ja kansalaisten kannattaisi antaa edustajilleen työrauha; mehän heidät olemme vapaaehtoisesti valinneet asioistamme päättämään.
SoTe johtamisen ja kehittämisen ja Sos-yamk ryhmä eduskuntatalon portailla (kuva Seija Telaranta)

tiistai 13. marraskuuta 2012

Movember osa 2

Miksi viiksiä kasvatetaan

Movemberiin kuuluu siis kasvattaa viiksiä ja tämän viiksien kasvatuksen kautta tuoda näkyväksi/esille/tietoisuuteen miesten terveysongelmia ja myös hankkia ”sponsori” viiksien kasvatukselle. Kerätyillä varoilla tuetaan Syöpäsäätiön eturauhassyöpärahastoa. Movember-kampanjalla kerätyt varat kohdennetaan eturauhassyövän tutkimukseen.
Ensimmäiset Movember-viikset kasvoivat Australiassa vuonna 2003. Sittemmin Movember-viiksiä on kasvatettu ympäri maailmaa. Suomessa viiksiä kasvatetaan hyvän asian puolesta neljättä kertaa.
Vuonna 2011 Movember keräsi sponsorilahjoituksina lähes 100 000 euroa. Viiksien kasvattajia vuonna 2011 oli 2 871 kappaletta.

Eturauhassyöpä

Eturauhassyöpä on tällä hetkellä Suomen yleisin syöpämuoto. Vuonna 2002 se ohitti naisten rintasyövän sekä lukumääräisesti että ilmaantuvuuden perusteella arvioituna. Eturauhassyöpä on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin missään muualla läntisessä maailmassa. Se on Suomen yleisin syöpä. Joka päivä keskimäärin 15 suomalaismiestä saa eturauhassyöpädiagnoosin. Eturauhassyöpä on pääasiallisesti iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden miesten tauti. Ilmaantuvuus suurenee 50 ikävuoden jälkeen.

Uusia diagnooseja tulee noin 4600 / vuosi. Taudin ilmaantuvuus on jatkuvasti kasvussa.  Syynä kasvaviin lukuihin on mm. PSA-testin(veritesti, joka voi auttaa varhaisvaiheen eturauhasyövän löytymisessä) laaja käyttöönotto, miesväestön – suurten ikäluokkien ikääntyminen ja miesten positiivisempi asenne testauksiin ja tutkimuksiin.  

Syöpä koskettaa aina myös sairastuneen läheisiä, joten sairauteen tiiviisti liittyvien henkilöiden määrä on moninkertainen. Suuren volyyminsä vuoksi eturauhassyöpää voidaan jo kutsua ”kansantaudiksi”. Varhaisten diagnoosien ja kehittyneiden hoitojen ansiosta eturauhassyöpä voidaan useimpien kohdalla parantaa tai se saa kroonisen sairauden luonteen. Valitettavasti kuitenkin edelleen lähes 800 miestä kuolee vuosittain eturauhassyöpään.

Eturauhassyövän perushoitomahdollisuudet sekä lääkinnälliset vaihtoehdot ovat monipuolistuneet ja asettaneet osaltaan myös potilaan omissa asioissaan ”päättäjän” asemaan. Paikallisen taudin parantamiseen pyrkiviä hoitoja ovat radikaali eturauhasen poistoleikkaus ja ulkoinen tai sisäinen sädehoito. Kokeellisena hoitomuotona on nykyisin käytössä myös aktiivi seuranta, jolloin taudin mahdollista etenemistä seurataan tiiviisti ja ohjelmoidusti. Hoitoihin ryhdytään heti, jos aihetta ilmaantuu. Se, mikä hoitomuoto valitaan, riippuu monesta eri tekijästä. Samaa syöpää sairastavien välillä on suuriakin eroja syövän laadun, ärhäkkyyden sekä kunkin miehen oman terveydentilan suhteen.
Tilastot

Vuonna 2010 miesten kolme yleisintä syöpää olivat Eturauhassyöpä, Keuhkosyöpä/Henkitorvensyöpä ja Paksusuolensyöpä. Naisten vastaavien kolmen kärjessä vuonna 2010 olivat Rintasyöpä, Kohdunrungon syöpä ja Keuhkosyöpä/Henkitorvensyöpä

Uusien tapausten lukumäärä on lisääntynyt tasaisesti vuodesta toiseen 1950-luvulta lähtien, jolloin Syöpärekisteri aloitti syöpätautien tilastoinnin. Jyrkempi nousu tapahtui vuodesta 2003 vuoteen 2004, jolloin uusien tapausten määrä lisääntyi noin tuhannella eli noin 24 %:lla

Vuonna 2005 uusia tapauksia todettiin 5320. Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli tuolloin 115 tapausta 100 000 henkilövuotta kohti. Eturauhassyövän osuus kaikista miesten syövistä oli 37 % ja miesten urologisista syövistä 81 %. Uusien tapausten lukumäärä yli kaksinkertaistui ja ilmaantuvuus kasvoi liki kaksinkertaiseksi vuosien 1995 ja 2005 välisenä aikana. www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/ajantasaiset-perustaulukot/ sivuilta löytyy lisää tilastoja ja 2010 päivitetyn syöpärekisterin kattaen koko maan sairaanhoitopiireittäin.


Lähteinä toimivat seuraavat sivut:
      www.cancer.fi
      www.propo.fi (Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n sivut)

torstai 1. marraskuuta 2012

Movember!



Joka vuoden marraskuussa Movember-kampanja pyytää miehiä ympäri maailman kasvattamaan viikset. Niillä kerätään kipeästi tarvittavaa rahaa, jolla lisätään tietoisuutta miesten terveyteen liittyvistä asioista. Ensimmäiset Movember-viikset kasvatettiin jo vuonna 2003 Australiassa ja sen jälkeen sana on kiirinyt Movemberista ja miesten terveyskysymyksistä ympäri maailman. Virallisia Movember-kampanjoita järjestetään nykyään Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Etelä-Afrikassa, Suomessa, Alankomaissa, Tanskassa, Norjassa, Belgiassa, Tsekin tasavallassa, Espanjassa, Hong Kongissa, Singaporessa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Itävallassa. Ympäri maailmaa asuvat Mo Brot ja Mo Sistat ovat tärkeässä asemassa – ilman heitä Movember ei olisi kasvanut nykyiseen mittaansa.

Rekisteröidyttyään movember.com –sivulla, miehet (Mo Brot) aloittavat marraskuun ensimmäisenä päivänä naama puhtaaksi ajeltuna Movemberin ja loppukuun ajan he kasvattavat itselleen viiksiä. Miesten tavoitteena on kerätä rahallisia tukijoita viiksienkasvatusprojektilleen, jota myös naiset (Mo Sistat) voivat tukea parhaansa mukaan. 

Mo Brot auttavat parantamaan miesten terveyttä. Marraskuun ajaksi heistä tulee liikkuvia ja puhuvia mainostauluja. Mo Brot tuovat teoillaan ja puheillaan esille tärkeää aihetta, josta puhutaan hyvin vähän. Yhdessä me annamme miesten terveydelle uudet kasvot.


Neljä urospuolista sosionomiopiskelijaa innostui kasvattamaan tyylikkäät pensselit hyvän asian puolesta. Yllä hieman lyhenneltynä jutun ydin. Tulemme pistämään viikoittain tiukan blogipäivityksen alati enempi rehottavien viiksiemme kera. Jäniskevennyksenä huono kuva (alla).



T: Tiimimme (lahjoituksia kaipaavat) 

 kotisivut: fi.movember.com/team/773053