Sosiokulttuurinen innostaminen Leinolan koulun 6b-luokalle

Teimme sosiokulttuurisen innostamisen projektin Leinolan koululla kuudesluokkalaisille oppilaille 18.4. Paikalla oppilaita oli 27. Kävimme aikaisemmin kyselemässä oppilailta, mitä he haluaisivat tehdä ja mitä eivät haluaisi tehdä, jos tulisimme pitämään heille liikuntatunnin. Lähes yksimielinen vastaus oppilailta oli kaupunkisota. He halusivat jotain, mitä eivät yleensä liikuntatunneilla tee. Toiveena oli rento ja leik-kimielinen hauskanpito koko luokan kesken.

Tavoitteenamme oli saada nuoret liikkumaan yhdessä ja tekemään yhteistyötä. Halusimme, että nuoret unohtaisivat perinteiset roolinsa ryhmässään ja pystyisivät heittäytymään hauskanpitoon liikunnan merkeissä. Vaikka peruskoulun opetussuunnitelmassa on tiettyjä pakollisia sisältöjä, voisivat opettajat joskus poiketa niistä ja ottaa oppilaat mukaan suunnitteluun.

Suunnittelimme tunnin kulun nuorten toiveiden pohjalta. Pelasimme aluksi kaupunkisotaa oppilaiden toiveiden mukaan tytöt vs. pojat. Tämän jälkeen siivosimme porukalla salin ja vaihdoimme liikunnallisiin leikkeihin, joihin olimme tutustuneet luovien menetelmien liikuntatunneilla.

Tuokio oli kaikin puolin onnistunut ja saimme kiitosta sekä oppilailta että luokanopettajalta. Nuoret olivat tyytyväisiä siihen, että heidän mielipiteitään ja ajatuksiaan kuunneltiin ja otettiin huomioon. Vaikka ryhmä oli vilkas ja äänekäs, hallitsimme tilanteen ja saimme kontaktin nuoriin.

Nitta, Beatta, Anni, Amanda, Petra

Sosiokulttuurinen innostaminen: Amurin koulun iltapäiväkerho

 
 Sosiokultturisessa innostamisessa oleellista on lähteä liikkeelle tutustumalla kohdejoukon sosiaalisen todellisuuteen. Tavoitteena on saavuttaa laadullinen muutos arjen parantamiseksi. Kysymysten avulla pyritään herättämään kohdejoukon tietoisuus muutoksen mahdollisuudesta. Tavoitteen omakohtaisuus motivoi kohdejoukkoa aktiiviseen toimintaan kohti muutosta. Innostaja on prosessin liikkeellepanija, joka mahdollistaa toiminnan lähtökohdat. Onnistuneen osallistamisen avulla innostaja tekee itsensä tarpeettomaksi ja toiminta jatkuu osallistujien keskuudessa omin voimin kohti haluttua muutosta.

Valitsimme kohdejoukoksi Amurin koulun iltapäiväkerhon, jossa lapset ovat 7-8-vuotiaita.  Tiedustelimme lasten tarpeita ja kiinnostuksen kohteita tutustumiskäynnillä iltapäiväkerhoon. Lasten toivomusten pohjalta tavoitteeksi nousi liikunnallinen toimintatuokio, joka sisälsi mm. ohjattuja ryhmäleikkejä sekä tutustumista uusiin liikuntavälineisiin. Tavoitteena oli saada lapset välittämään opitut leikit mukaan koulun liikuntasuunnitelmaan. Lasten riemu kertoi onnistuneesta liikuntahetkestä!

Aurora Okkonen, Carla Redondo, Hanna-Maria Ritoniemi, Krista Sillanpää, Heidi Välimäki

Sosiaaalipedagogiikan opiskelijoiden toimintatuokio Petäjäkodissa

Sosiokulttuurinen innostaminen

Kävimme Petäjäkodissa 20.4.2011 järjestämässä osallisuutta tukevan toimintatuokion asukkaille. Toiminta oli suunniteltu yhdessä Petäjäkodin henkilökunnan kanssa. Toimintatuokion aikana muisteltiin menneitä kuvien avulla, laulettiin suomalaisia kansansävelmiä sekä tunnelmoitiin keväisten runojen parissa. Tuokio oli erittäin mielekäs Petäjäkodin vanhuksille, sillä annoimme tilaa muistojen virralle. Aidolla läsnäololla ja kiireettömyydellä loimme mukavan aamupäivän keväisissä tunnelmissa. 

Henriika Arvonen, Milla Riutta, Elisa Tuominen, Susanna Mustajärvi / Sospeda13

TELL- toimintaa kansainvälisten opiskelijoiden tueksi

TAMKin sosiaalialan opiskelijat yhdessä lehtori Tapio Salomäen kanssa ovat jatkamassa projektia, jonka tarkoituksena on tukea TAMKin kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita heidän arkipäivässään.
"Olemme kevään mittaan toteuttamassa yhteistyössä Tamkon ja sosionomiopiskelijoiden projektiopintoihin liittyen toimintoja, jotka tukevat kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden hyvinvointia", kertoo lehtori Tapio Salomäki.
"Syksyllä toteutimme sosionomiopiskelijoiden projektiopinnoissa SOSDESK-projektin, jossa pidimme neuvontapistettä kansainvälisille opiskelijoille sekä järjestimme erilaisia aktiviteettetteja heidän kanssaan. Näiden kokemusten pohjalta jatkamme ja syvennämme tutkintoon johtavien opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamista arjessa yhdessä heidän kanssaan. TELL-projektissa on tarkoitus vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta TAMKin ja suomalaisen yhteiskunnan arjessa. "

Ensimmäisessä TELL-tapaamisessa olivat mukana sosiaalialan opiskelijat Carla Redondo ja Melina Mäntylä, Tamkon kansainvälisten opiskelijoiden kerhon CLINTin (Club International Tampere) varapuheenjohtaja Waldo Seppä sekä lehtori Tapio Salomäki.

"Pyrimme ehkäisemään syrjäytymisen vaaraa. Tarkoituksemme on tutustua ulkomaalaisiin opiskelijoihin, mennä heidän lähelleen ja kysellä millaista toimintaa he haluavat. Varsinaista vastaanottotiskiä emme aio perustaa. Käymme luennoilla juttelemassa ja kerromme toiminnastamme", opiskelijat Carla Redondo ja Melina Mäntylä kertoivat.

Varsinaisen toiminnan on tarkoitus alkaa ensi syksynä, mutta joitain aktiviteeetteja toteutetaan jo nyt keväällä.

"TELL on työnimi. Pyrimme konkreettiseen käytännönläheiseen toimintaan. Tausta-ajatuksena on sosiaalikulttuurinen innostamisen näkökulma. Haluamme, että ihmiset itse tulisivat mukaan ja kuuntelemme, mitä he haluavat. Teemme yhteistyötä CLINTin kanssa ja keskustelemme nyt siitä, mikä on heidän roolinsa ja mikä meidän roolimme", Salomäki kertoo.

Salomäen mukaan Suomessa on vallalla kova yksilökeskeisyys. "Vaarana on, että opiskelijat putoavat yhteiskunnan ulkopuolelle. Tavoitteenamme on kehittää TAMKissa konkreettisia käytäntöjä, jotka jäisivät elämään tämän projektin jälkeenkin. "

TAMKin TELL ja SOSDESK-toiminnat ovat osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa CDS-projektia, jossa on mukana 14 ammattikorkeakoulua Suomesta. Keskeisenä ajatuksena on tukea sekä suomalaisten että ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia, opiskelua, viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Sosionomi (YAMK)-tutkinnon opiskelijat selvittivät Pirkanmaan kansanedustajien mielipiteitä maahanmuuttopolitiikasta

E-lomakkeella tehty sähköpostikysely lähetettiin 136 Pirkanmaan kansanedustajaehdokkaalle. Kyselyyn vastasi 42 ehdokasta. Vastaajista aktiivisimmat olivat Kokoomuksesta, Vasemmistoliitosta, SDP:stä ja Perussuomalaisista. Kysely pohjautui väittämiin sekä yhteen avoimeen kysymykseen. Kyselyyn vastasivat:

Keskusta: Ari Lamminmäki, Iinu Kuusento, Vilhartti Hanhilahti,

Kokoomus: Ritva Asula-Myllynen, Matti Helin, Pauli Kiuru, Heikki Lyytinen, Sanna Ojanen, Kimmo Sasi, Arto Satonen

Vasemmistoliitto: Mikko Aaltonen, Harri Asikainen, Kalle Hyötynen, Anna Kontula, Hannu Lehikoinen, Emilia Lehtomäki, Minna Minkkinen

Vihreät: Anna-Kaisa Heinämäki, Leo Lähde, Aziz Sheikhan

SKP: Vappu Kopra, Aapo Toivanen

SDP: Jussi-Pekka Ahonen, Marko Asell, Saara Karhu, Kai Lindroos, Miska Paulonrinne, Tuula Petäkoski-Hult, Hanna Tainio

Muutos2011: Jari Leino, Kai Leponiemi, Oula Lintula

Piraattipuolue: Kyuu Eturautti, Panu Horsmalahti, Harri Kivistö

Kristillisdemokraatit: Riitta Haapala, Johanna Ylihaveri

Perussuomalaiset: Tiina Elovaara, Harri Hanweg, Tuomo Isokangas, Heikki Luoto, Lea Mäkipää

Kyselyn tuloksista alla muutama vastaus:

 Avoimeen kysymykseen liittyi eniten teknisiä ongelmia, joten osa vastauksista oli tallentunut keskeneräisenä. Suurimmassa osassa vastauksia arvioitiin, että maahanmuuttajien määrä lisääntyy Suomessa. Myönteisemmin suhtauduttiin, jos maahanmuuttaja kouluttautuu ja tekee työtä Suomessa. Muutamissa vastauksissa pidettiin kuitenkin tärkeänä hoitaa ensisijaisesti suomalaisten työttömyyttä ja maahanmuuttoa pitää siitä syystä hillitä. Heidän mielestään kansalaiset eivät hyväksy pelkästään sosiaaliturvan varassa olevia maahanmuuttajia.

Joissakin vastauksissa oltiin sitä mieltä, maahanmuuttajien määrän tulee 10 vuoden kuluttua olla suhteessa siihen kuinka paljon meillä on resursseja satsata heidän hyvään kotouttamiseensa. Heidän integroimisensa suomalaiseen kulttuuriin ja osallistuminen kielen opiskeluun on ehdottoman tärkeää. Kotouttamisessa tulee huomioida yksilölliset tarpeet, koulutus- ja työpaikka. Muutamissa vastauksissa tuotiin esiin esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Saksan ongelmat maahanmuuttajien kanssa. Suomen uskottiin toimivan järkevämmin maahanmuuttajapolitiikassa. Siihen myös tietysti vaikuttaa EU:n politiikka ja kansainvälinen tilanne. Suurimmassa osassa vastauksia oltiin sitä mieltä, että myös Suomen tulee kantaa huolta ja auttaa hädässä olevia. Muutamissa vastauksissa toivottiin kuitenkin Suomessa oloa tilapäiseksi ja kotimaahan paluuta järkevänä heti kun se on mahdollista.

Muutamat vastaajat nostivat esiin sen, että asenteiden merkitys on tärkeää maahanmuuttopolitiikassa ja ihmisten arjessa, myös se vaikuttaa maahanmuuttajien integroitumiseen yhteiskuntaamme. Nämä vastaajat uskovat asenteiden olevan 10 vuoden kuluttua avoimempia ja hyväksyvämpiä.

Lisätietoja kyselystä ja vastaajien mielipiteistä löydät Tästä klikkaamalla

 Noora Kylliö, Anastasia Lapintie & Kirsi Kankaanpää